“Ilman musiikkia mä en elä.” – Musiikista apua Parkinsonin taudin oireisiin
9.1.2026
Julkaistu alun perin Hermolla-lehdessä joulukuussa 2025.
Tutkimusten mukaan musiikilla ja sen harrastamisella on monipuolisia terveyshyötyjä. Musiikkikuntoutusyhdistys Musisoiva ry haluaa tuoda nämä hyödyt erityisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten saataville musiikkiryhmätoiminnan, kouluttamisen ja ammattilaisten tukemisen avulla.
Iloinen puheensorina täyttää huoneen. Ihmiset istuvat ringissä odottavaisina ja innostuneina. Pöydälle on levitetty rytmisoittimia ja laulunsanoja. Musiikkiryhmä neurologisia sairauksia sairastaville on alkamassa.
Lämmittelyjen hassuttelevat pulinat ja pörinät aiheuttavat spontaaneja naurunpyrskähdyksiä. Rytmittelyharjoitusten aikana ilmeet muuttuvat keskittyneiksi. Puolessatoista tunnissa ehditään myös kuunnella ryhmäläisten mielikappaleita, jakaa musiikkimuistoja ja liikuttuakin.
Sovellettu musiikkiharrastustoiminta sopii monenlaiseen elämäntilanteeseen
Musiikkiryhmä on osa Musiikkikuntoutusyhdistys Musisoiva ry:n Musisointi kuuluu kaikille – kokemusasiantuntijaraadit -hanketta. Hankkeessa kehitettiin osallistavaa ja kuntouttavaa, matalan kynnyksen musiikkiryhmätoimintaa erilaisille muuntuneen toimintakyvyn ryhmille. Pohjana käytettiin alun perin muistisairaille kehitettyä Minun ääneni -ryhmätoiminnan mallia.
– Minun ääneni -musiikkiryhmätoiminnan malli perustuu joustavuuteen ja monipuoliseen musiikin käyttöön terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi sekä sairauden oireiden kuntouttamiseksi. Noiden periaatteiden ansiosta malli soveltuu erinomaisesti monenlaisille ryhmille, yhteisömuusikko ja musiikkiryhmien ohjaaja Kaisa Tienvieri sanoo.
Hankkeessa pohdittiin myös sovelletun, osallistavan ja kuntouttavan musiikkiharrastustoiminnan eettisiä kysymyksiä. Lisäksi heräteltiin ajatuksia esiintymispaikkojen ja -lavojen esteettömyydestä esiintyjän näkökulmasta.
Tutkimustulokset osoittavat musiikin kuntouttavat vaikutukset
Tienvierellä on pitkä kokemus kuntouttavan ja osallistavan musiikkitoiminnan parissa työskentelystä. Vuosina 2018–2019 hän oli kehittämässä laulullista ryhmämuotoista kuntoutusmenetelmää Parkinson-potilaille Tampereen yliopiston monititeteellisessä Kuuluva ääni -hankkeessa. 2021–2024 Tienvieri oli mukana Arvokas vanhuus ARVA ry:n Minun ääneni -hankkeessa, jossa kehitettiin Musisoivan toiminnassakin käytössä oleva musiikkiryhmätoiminnan malli.
Kuuluva ääni -tutkimushankkeessa havaittiin, että osallistujien äänenvoimakkuus vahvistui ja puheen prosodia muuttui selkeämmäksi. Erään osallistujan puheeseen palasi r-äänne ryhmän ansiosta.
– Ryhmässä harjoittelimme äänenkäyttöä muun muassa kuoron äänenavausharjoituksilla ja toimme lauluun erilaisia tunnetiloja ja äänenvoimakkuuksia. Hauskat ja vähän pöhkötkin harjoitukset olivat osallistujille mielekkäitä ja tutut kansanlaulut motivoivat harjoittelemaan, kertoo Tienvieri.
Musiikin ja yhdessä musisoinnin vaikutukset ovat laajoja: Laulaminen parantaa puhekykyä ja kognitiota, soittaminen ja rytmittely kehittävät motoriikkaa ja koordinaatiota. Musiikin avulla voi rentoutua hengitellen tai rauhallisesti liikkuen.
– Meillä on olemassa Suomessakin valtavasti tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia aiheesta. Kaikki tuo tieto pitäisi nyt valjastaa käytäntöön. Musiikissa on mahtava potentiaali sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen, sanoo Tienvieri.
Yhdessä tekemisen iloa
Musiikin hyvinvointivaikutukset on huomannut myös Tuula Kaartinen, joka harrastaa musiikkia aktiivisesti. Kaartinen nauttii monipuolisesti kaikenlaisesta musiikista ja on ahkera konserteissa kävijä
– Ilman musiikkia mä en elä. Jos joku aisti häviäisi tai pitäisi luopua jostakin, niin toivoisin, että se ei olisi kuulo.
Kaartinen sairastaa Parkinsonin tautia ja ajattelee, että etenkin tanssiminen on taudin oireiden hoidon ja lievittämisen kannalta tärkeää. Myös laulamisesta on hänen mukaansa hyötyä äänenkäytön tukena. Lisäksi Kaartinen korostaa psyykkisten vaikutusten merkitystä. Kun häneltä kysyy, mikä ryhmätoiminnassa oli parasta, vastaus tulee nopeasti:
– Ne iloiset ilmeet. Se ilo, mikä ihmisistä huokui.
Kaartinen toivoo, että sovellettua musiikkiryhmätoimintaa jatketaan ja sen tärkeyttä pidetään esillä. Hän pohtii, että ihmisen oma aktiivisuus monesti hiipuu sairauden myötä, jolloin hänet unohdetaan. Kun vanhoihin harrastuksiin ei enää voi osallistua, tarvitaan tilalle jotakin uutta ja sopivaa.
Toinen ryhmän osallistuja, Päivikki Montonen, nimeää ryhmän parhaaksi puoleksi uudenlaiseen musiikkiin tutustumisen. Hän on ottanut talteen itselleen ennestään tuntemattomia kappaleita ja esiintyjiä. Myös Montonen toivoo toiminnalle jatkoa.
Musiikista apua mielenterveyden haasteisiin
Tampereen Parkinson-yhdistyksen puheenjohtaja Osmo Kaikuvuolle kuntouttava musiikkiryhmätoiminta on tuttua jo pidemmältä ajalta. Parkinson-yhdistys oli mukana jo Kuuluva ääni -hankkeen aikana. Hänkin ilahtui kuullessaan, että osallistava ja kuntouttava ryhmätoiminta saa jatkoa.
Kulttuurin hyvinvointivaikutukset on Tampereen Parkinson-yhdistyksellä tunnistettu jo ennen musiikkiryhmääkin. Yhdistys järjestää yhteisötanssia ja karaoke-iltoja jäsenilleen.
Kaikuvuo osallistui aktiivisesti ryhmätoimintaan, vaikka ei itse Parkinsonia sairasta. Hän kokee, että toiminnasta on hyötyä ihan kaikille. Kaartisen tavoin Kaikuvuo nostaa esiin erityisesti vaikutukset mielenterveyteen. Parkinsonin taudissa masennusoireet ovat yleisiä ja kulttuuritoiminta voi helpottaa niitä. Tätä ajatusta tukevat myös tutkimustulokset.
– Selvästi näkee, että se vaikuttaa. Ihmiset ovat paljon iloisempia ryhmän jälkeen, Kaikuvuo havainnoi.
Musisointi kuuluu kaikille – kokemusasiantuntijaraadit -hankkeessa oli mukana useita eri järjestöjä Tampereelta ja toimintaa järjestettiin ja kehitettiin yhteistyössä heidän kanssaan. Kaikuvuo pitää tätä hyvänä asiana ja toivookin lisää järjestöyhteistyötä.
Kaikilla on oikeus musiikkiin
Sovellettua ja matalan kynnyksen musiikkitoimintaa tarvitaan, sillä sairauden tai vamman kanssa elävät eivät välttämättä voi osallistua tavanomaiseen kuoro-, bändi- tai muuhun soittoharrastukseen. Minun ääneni -ryhmätoimintamalli ottaa huomioon ihmisten erilaiset lähtökohdat ja toimintakyvyt. Musiikkiharrastus vaikuttaa positiivisesti niin fyysiseen, henkiseen kuin sosiaaliseenkin terveyteen. Musisoivan tavoitteena onkin, että kaikki saisivat laulaa, soittaa, rytmitellä tai muuten osallistua musiikilliseen toimintaan omalla tavallaan.
– Kelan korvaamaa musiikki- ja puheterapiaa voi olla hankala saada. Tämän kaltainen toiminta tukee puhekykyä ja myöhäistää tarvetta puheterapialle. Kuntouttava musiikkiryhmätoiminta voisi ehkä jopa paikata terapian puutetta, sanoo Tienvieri.
Ryhmätoiminta vaatii ohjaajalta paljon taitoa, eivätkä pelkät muusikon opit välttämättä riitä. Pedagoginen osaaminen, kohtaamisen taito ja osallistamisen tavat korostuvat. Lisäksi pitää osata huomioida erilaiset vammat ja sairauden tuomat rajoitteet.
– Tärkeintä on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa kenenkään ei tarvitse piiloutua tai esittää mitään. Silloin saadaan luovuus esiin ja ihmiset uskaltavat heittäytyä leikillisestikin musiikin vietäväksi. Se, jos mikä tekee meille hyvää, Tienvieri hymyilee.
Musisointi kuuluu kaikille – kokemusasiantuntijaraadit -hanke
Tampereen kaupungin kulttuurin kehittämisavustus 2025
Kehitettiin matalan kynnyksen osallistavaa ja saavutettavaa musiikkiryhmätoimintaa.
Kerättiin tietoa, jota hyödynnetään opinnäytetöissä, joissa kehitetään eettiset ohjeet sairaala-, hoiva- ja yhteisömuusikoille.
Heräteltiin ajatuksia siitä, ovatko esiintymispaikat esteettömiä myös esiintyjille ja kuka saa ja voi olla esillä.
Tehtiin tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen sekä Tampere-talon kanssa.
Teksti ja kuvat: Heidi Sirviö