Mielimusiikki kuntouttaa – musiikin terveysvaikutuksia
Musiikki vaikuttaa meihin kaikkiin, sillä kehomme reagoi kuulemaamme musiikkiin. Hengitys ja syke rytmittyvät musiikin tahtiin: sopiva musiikki voi virkistää, rauhoittaa tai auttaa meitä keskittymään paremmin. Musiikin ja musiikkiharrastuksen lukuisat terveysvaikutukset perustuvat siihen, että musiikki aktivoi aivojamme monipuolisesti, sekä siihen, että musiikkia harrastetaan usein yhdessä muiden kanssa.
Musiikki edistää kokonaisvaltaista terveyttä
Aivomme kehittyvät lopulliseen muotoonsa nuoruudessa. On tärkeää pitää yllä kasvuvaiheessa kehittyneitä hermoverkkoja, aivoratoja ja eri aivoalueita aktivoimalla niitä läpi elämän. Käyttämättömät alueet ja radat heikentyvät ajan myötä.
Aivokuvantamistutkimuksissa on voitu todistaa, että musiikki aktivoi lähestulkoon koko aivojamme. Ei siis ole olemassa yhtä musiikin käsittelyyn keskittynyttä aivoaluetta. Tämän vuoksi musiikkiharrastus on oivallinen tapa ylläpitää aivoterveyttä, ehkäistä ja hidastaa muistisairautta sekä kuntouttaa muistia.
Kun kuuntelemme musiikkia, aivomme käsittelevät samanaikaisesti musiikin melodiaa, rytmiä, harmoniaa, sointivärejä sekä sen herättämiä tunteita. Lisäksi laulun sanojen kuuleminen aktivoi kielellisiä alueita aivoissa. Kun kuunteluun lisätään soittamista, laulamista tai tanssimista, aktivoituvat vieläkin useammat, esimerkiksi koordinaatioon liittyvät aivoalueet.
Musiikkiharrastus on usein sosiaalista harrastamista. Musiikkiharrastuksen äärellä tavataan muita samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Yhdessä laulaminen, soittaminen ja tanssiminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä niissä tähdätään yhdessä samaan lopputulokseen ja rakennetaan yhteistä teosta. Musiikki mahdollistaakin syviä ja merkityksellisiä ihmissuhteita.
Musiikki ja muistisairaus
Muistisairaalle musiikki on yksi mahdollinen, lääkkeetön hoitokeino ja elämänlaadun parantaja. Tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että musiikin kuuntelu ja harrastaminen voivat hidastaa aivosairauksien etenemistä ja kuntouttaa jo sairastunutta. Musiikki aktivoi aivoja monipuolisesti, ja erityisesti sitä aivojen osaa, joka säilyy Alzheimerin taudissa verrattain pitkään vahingoittumattomana. Tuossa osassa sijaitsevat myös meidän pitkäaikaisimmat muistomme. Aivokuvantamisessa on huomattu myös se, että itselle mieleinen ja tunteita herättävä musiikki vaikuttaa tuohon osaan aivoissa voimakkaammin kuin jokin muu musiikki.
Edellä kuvatun vuoksi musiikki herättää muistisairaassa voimakkaita ja eläviä muistoja ja tunteita, vaikka tämän aamun tapahtumia ei enää muistaisikaan. Musiikin herättämien muistojen avulla muistisairas voi tavoittaa itsestään jotain sairauden hävittämää ja jakaa sen myös muille. Tämä lisää osallisuuden, onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. Musiikin avulla muistisairas ja läheinen voivat löytää uudenlaisen yhteyden. Samalla muistisairas tulee nähdyksi myös muiden silmissä ennen kaikkea omana itsenään, eikä ainoastaan sairautensa kautta.
Musiikki vaikuttaa voimakkaasti tunteisiimme. Oikeanlainen musiikki voi rauhoittaa ja lievittää ahdistusta. Toisaalta musiikki voi myös virkistää ja antaa energiaa. Tämän vuoksi musiikilla voikin olla tärkeä rooli muistisairaan arjessa tunteiden säätelijänä ja tätä kautta myös sairauden aiheuttamien oireiden lieventäjänä.
Muistisairas voi pystyä laulamaan silloinkin, kun puhuminen on jo hankalaa. Kommunikoiminen ja tunteiden välittäminen laulamalla tuo kokemuksen kykenevyydestä ja itsenäisyydestä. Se voi myös helpottaa niin muistisairaan kuin läheisenkin arkea. Muistisairauden alkuvaiheessa laulaminen myös parantaa työmuistia sekä kielellistä muistia.
Myös muistisairaalle olisi tärkeää saada sosiaalisia kokemuksia musiikin äärellä. Vanhan laulu-, tanssi- tai soittoharrastuksen ylläpitäminen on hyvä tapa haastaa aivoja mutta myös kohdata muita samankaltaisia ihmisiä. Vaikka soittaminen tai tanssiminen ei enää onnistuisikaan, on omista kokemuksista puhuminen ja niiden jakaminen tärkeää. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä nostaa muistisairaan elämänlaatua merkittävästi. Muistisairaalla voi olla taipumus eristäytyä muista ihmisistä, mikä entisestään lisää yhteisen musiikkiharrastuksen merkitystä.
Musiikkiharrastus voi olla muistisairaalle ja läheiselle yhteinen ja tärkeä, rutiineja luova viikoittainen tapahtuma. Oli harrastaminen sitten isolla porukalla kokoontumista tai kahden kesken kotona tekemistä, voi se auttaa läheistä näkemään muistisairaan toisin silmin. Yhdessä tekeminen ja onnistumisista iloitseminen vie ajatuksia pois kuormittavasta arjesta. Musiikin harrastaminen tuo läheiselle itselleenkin iloa ja mielihyvää.
Jotta musiikin vaikutukset olisivat pitkäaikaisia ja mahdollisimman tehokkaita, olisi musiikkia ja laulamista hyvä olla muistisairaan arjessa säännöllisesti – mieluiten päivittäin. Musiikki kannustaa ja auttaa muistisairasta liikkumaan, laulaminen saattaa helpottaa puheen tuottamista, ja soittotaidon ylläpitäminen on erinomaista aivojumppaa kenelle tahansa. Musiikkia kannattaakin ottaa mukaan aina, kun se on mahdollista.
Musiikin ja laulamisen vaikutuksia mieleen ja aivoihin:
Aktivoi aivoalueita monipuolisesti
Ennaltaehkäisee muistisairautta
Ylläpitää ja parantaa muistin toimintaa
Parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta
Vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta
Säätelee tunteita ja mielialaa
Helpottaa tunteiden käsittelyä
Nostaa koettua elämänlaatua
Helpottaa arjen kuormituksesta palautumista
Tukee minäkuvaa ja itseymmärrystä
Musiikin ja laulamisen kehollisia vaikutuksia:
Edistää keuhkojen ja sydämen terveyttä
Laskee stressihormonitasoja
Nostaa mielihyvä- ja kiintymyshormonitasoja
Vähentää koetun kivun voimakkuutta
Vähentää fysiologista, kehossa tuntuvaa stressiä
Vähentää tulehduksen välittäjäaineita kehossa
Musiikin ja laulamisen sosiaalisia vaikutuksia:
Lisää yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta
Lisää sosiaalisten verkostojen määrää ja laatua
Vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
Edistää tasavertaista kohtaamista
Lisää merkityksellisiä ihmissuhteita
Kasvattaa empatiakykyä